Mekko on minusta niin suloinen, että saatanpa hankkia sen vähän isommassa koossa lopulta kuitenkin...
On muuten jotenkin liikuttavaa, kuinka näinkin pieni tyttö selkeästi tykkää kun on nätit vaatteet. Kun tytölle kehutaan "että oletpas sinä hieno!" tai jotain sellaista, tyttö nostelee helmoja ja silittelee pienillä käsillään vaatteitaan. Oikein esittelee, että katsoppas nyt mitä mulla on päällä!
Kääntöpuolena joskus, kun pieniä hienoja tyttöjä onkin kyläpaikassa paljon, tyttö on vähän hämmentynyt: Miksi nuo kaikki eivät ihailekkaan minua...? Silloin äidin sydäntä vähän riipaisee, vaikka tietenkin kuuluu lapsen normaaliin kehitykseen että ensin ajatellaan olevansa maailman napa ja vähitellen tajutaan ettei ollakkaan... Voi näitä kasvukipuja, aikaisin ne alkaa...
Niin, ja ihan selvyyden vuoksi, kyllä meillä kotona rehjustetaan ihan tavallisissa, virttyneissä verkkareissa. Niin tytär, äiti kuin isäkin! ;)
Iloinen Takki -mekko
0 kommenttia:
Lähetä kommentti